Kohta pääsen tämän herkkuaterian kimppuun! Neljän tunnin päästä pitäisi vedellä rapuja, mutta ehkä ne eivät ole erityisen täyttäviä.
Periaatteessa mun pitäisi olla onneni kukkuloilla, koska ensi viikolla mulla ei ole yhtäkään 10,5-tuntista vuoroa, ja lisäksi peräti kaksi vapaapäivää. Todennäköisintä on, että vuorolista ehtii vielä muuttua, mutta iloitaan nyt teorian tasolla. Käytännössä en kuitenkaan ole erityisen hilpeä, sillä säärtäni on koko päivän vaivannut oudot sähköiskumaiset kipuaallot. Tyypillisesti aloin jo pohtia pahimpia vaihtoehtoja, kuten veritulppaa tai alkavaa halvaantumista (nehän varmaan alkavatkin justiinsa tällä tavalla), mutta ehkä ensin syön ja kohotan verensokerini normaalille tasolle ennen kuin vaivun liian murheellisiin syvyyksiin. Onneksi mulla oli tänään kaksi niin kivaa tauottajapojua, että jonkinasteisia ilon hetkiä olen sentään kokenut.
Ainii, ja kävinhän mä nyt viimeinkin palauttamassa sen surullisenkuuluisan gradun. Johan olenkin jo kuuluttanut sitä pitkin maita ja taivaita, joten nyt voin viimeinkin sulkea suuni sen suhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä kuuluu?