Olen nyt aamusella lähettänyt peräti kaksi työhakemusta. Huomaa, että nykyinen työ tympii, kun kirjakaupan myyjänkin paikka kiehtoo. Saisinpahan katsella ja kosketella kirjoja päivät pitkät, eikös sekin ole jo kirjallisuusalaa. Kirjastopaikat taas menevät sellaiseen unelmatyö-kategoriaan, etten uskalla edes haaveilla sellaisen saamisesta. Mutta hakea voi aina.
Ylipitkä työpäivä alkoi puolukkahillon siivittämänä. Harmi etten ehtinyt kuvaamaan tulista auringonnousua tai työmatkaa kirkastanutta sateenkaarta, aamuni oli nimittäin hämmentävän värikäs.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä kuuluu?