En ymmärrä mikä mua vaivaa, kun varasin huomisaamulle paikan klo 7:15 alkavalta joogatunnilta. Just vähän aikaa sitten julistin, etteivät vapaaehtoiset aikaiset aamuherätykset ole mulle soveliaita, ja kuitenkin harrastan tällaista itsekidutusta. Ainakin joogalajikkeen pitäisi tällä kertaa olla reippaampi kuin viimeksi, jolloin meinasin paleltua ja nukahtaa asanoihin.
Tänään olen kokenut ällistyttävän hymyilyttäviä hetkiä muiden ihmisten ansiosta, aluksi aamulla ihanan hierojan kanssa jutustellessa ja iltapäivällä törmätessäni vanhaan ystävään, jonka kanssa en ole vaihtanut kuulumisia kunnolla ainakaan puoleentoista vuoteen. Itse asiassa luulin loukanneeni häntä jotenkin, tai hänen olevan muhun ärsyyntynyt, mutta keskustelumme jälkeen totesin ylitulkinneeni tilanteen (kuten aina). Vaikka rakastan viettää aikaa yksin, ei elämä olisi mitään ilman vuorovaikutusta muiden kanssa. Tänään ihmiset tuntuvat antavan mulle erityisen aurinkoista energiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä kuuluu?