Pitkästä aikaa olin todella pettynyt suoritukseeni ryhmäliikuntatunnilla. Sykkeet hipoivat maksimeita useammin kuin meinasin kestää, ja eräässä vaiheessa reidet menivät niin lukkoon, etten yksinkertaisesti voinut liikuttaa niitä. Myös lihaskunto-osuus tökki raivostuttavasti.
No, sain sentään kunnolla hien virtaamaan ja jumisuuden voi laittaa osittain lauantain ja maanantain treeneistä palautumattomuuden piikkiin. Haluaisin silti olla parempi, nopeampi ja voimakkaampi. Ainoa keino lienee osallistua intervallitreeneihin selkeästi säännöllisemmin kuin tähän mennessä.
On taas se aika kuukaudesta, kun olo omassa kropassa tuntuu tukalalta eivätkä työvaatteet meinaa mahtua kiinni. Ensimmäinen mieleen tuleva ratkaisu on ruokamäärän vähentäminen, mutta se on järjellä ajateltuna silkkaa typeryyttä. Se tästä vielä puuttuisi, etten anna itselleni riittävästi ravintoa, kun vetämättömyys meinaa muutenkin iskeä ilmat pihalle. Taivaalliset hedelmäiset iltapalani saavat siis pysyä ennallaan.
Lokakuuta on enää yksi päivä jäljellä, mutta meinaan jatkaa lihattomana muutamia poikkeustapauksia, kuten hienoja ravintolaillallisia, lukuun ottamatta. Keksin vasta eilen, että kirjastosta löytyy hyllykaupalla keittokirjoja, ja kävin kaivelemassa itselleni inspiraatiota jatkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä kuuluu?