Eilen käytin päivän luppoajan hyödykseni tekemällä pitkään haudutetun paprika-linssikeiton rauhassa ja täysin oikeaoppisesti. Kuten olen muutamaan kertaan todennut, on kokkaamiseni arkena sekopäistä riehumista, mutta eilen todistin, kuinka maltillisuus parantaa lopputulosta huomattavasti. Tai vaikka maussa ei huomaisi eroa, ovat ehjinä säilyneet hermot aina plussaa.
Se on tosin jo täyttä epärealistista toiveajattelua, että jaksaisin tai ehtisin normaaleissa olosuhteissa asetella ruoka-annoksiin tarvittavia aineksia nätisti tarjottimelle ja vielä kuvata ne edustavassa valossa.
Ilmeisesti selkäni ei kestä laiskaa makoilua, koska joogassa meni tänään sitkeämmin kuin pitkään aikaan. En sentään onnistunut jumiuttamaan sitä hermoa, joka on kiukutellut koko syksyn, mutta jopa istuminen selkä tyydyttävän suorana tuotti vaikeuksia. Onpahan jotakin, mitä parantaa kevään mittaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä kuuluu?