Katselin vielä muutaman päivän ajan Areenasta löytyvän Flow-dokkarin, jossa seurataan kahden miekkosen ja yhden naisen elämystä festareilla viime kesänä, ja nyt ikävöin ihan järjettömästi tuota aurinkoista ja vähäpukeista vuodenaikaa. Viime kesä meni osaltani ristiriitaisissa tunnelmissa: tavallaan leppoisat työajat ja pomon kesäloma mahdollistivat huolettoman meiningin, ja viikonloput kuluivat suurimmilta osin juhlien, mutta mieleni teki usein syöksylaskuja onnettomiin onkaloihin, koska en viihtynyt töissä enkä darroissa (kuinka yllättävää). Heinäkuinen nilkan venähdys tai usein iltamyöhään venähtäneet työpäivät eivät myöskään varsinaisesti saaneet mua riemuitsemaan.
Eli nyt kun ajattelen tarkemmin niin onhan tämä talvi aika miellyttävä. En ehkä voi käyttää lempimekkojani ja tehdä rakastamiani yöpyöräilyjä lämpöisen uinuvan Helsingin halki, mutta voin suhtautua elämäni seuraavaan käänteeseen lempeän maltillisesti ja voin voida hyvin, mikä päihittää kaikki maailman kesähiprakat. Tänään sain ihan tarpeeksi euforiaa 40 minuutin lenkistä ja hiipuvasta Pikku-Huopalahtea raidoittavasta kelmeähköstä auringosta. Taidan silti mennä Flow'hun ensi kesänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä kuuluu?