Täydellinen lauantai

Vakkaripiilopaikkani

Pidin eilen taas täysin itselleni pyhitetyn päivän ja nautin jokaisesta sekunnista. Pyöräilin ympäriinsä ja tein kaiken, mistä haaveilin jo viime maanantaina, kun työviikko tuntui taas tuskastuttavan pitkältä ja rankalta: kävin yksin brunssilla, luin Töölönlahdella, kolusin Kirjasto kympin musa- ja pokkarihyllyt, kävelin keskellä keskustan vilinää ja pyöräilin Kallion ilta-auringon täplittämiä mäkiä ylös alas. Mua melkein pikkuisen itkettää kun mietin niitä hengästyttävän kauniita katuja, joita tulenpunaisia lehtiä täynnä olevat puut reunustivat. En viitsinyt edes kaivaa kännykkää repusta kuvatakseni sitä loistoa, tuijottelin vain.

Kirjastossa jätin kerrankin räppihyllyn rauhaan (okei nappasin mä sieltäkin pari) ja selasin sen sijaan tekno-, proge- ja psykeosastot läpi. Harmi että olen niin pihalla artistien suhteen, että umpimähkään valitsemani levyt eivät kotona oikein vakuuttaneet. Saaliini sisälsi ilmeisesti kaikkea muuta kuin sitä, mitä toivoin. Jaksoin aikani kuunnella heviä ja minimalistista luontoäänisurinaa, kunnes luovutin ja vaihdoin Raekwoniin, josta ainakin tietää, että odotukset pitävät paikkansa. Hetken mielijohteesta valitsemani pokkari on sentään juuri niin koukuttava ja helppolukuinen kuin värikkään kannen perusteella voi odottaa, ja Ekolosta avokätisestä alesta löytynyt green tea+lemon-suklaa kruunasi kirjan parissa vietetyn illan.

Pähkäilin aikani Sellon jossain pubissa pidetyn melkoisen kattauksen räppipäitä tarjoavan festarin ja Kalliossa rymyävän kaveriporukan välillä, mutta jäin lopulta sängylle makoilemaan koko illaksi. En jaksanut edes leipoa, vaan vedin onnessani perus hedelmä-jugurtti-pähkinä-siemen-kombot ja jätin omenapiirakkareseptistä modaamani omppumuffinit täksi aamuksi.

Kohta lähden tankkaamaan lisää d-vitamiinia ja annan pyörän kuljettaa mut Espooseen siskolle kylään. Pyörä on muuten liikkumisen lisäksi täydellinen vehje sosialisoinnin kannalta. Bondasin black supermanin kanssa, koska hän oli pystyttänyt estradinsa lähes pyörääni kiinni, ja Kalliossa joku setä tokaisi "sulla on hieno pyörä". Hämmennyin niin paljon, että astuin ohi polkimesta ja olin vähällä kaatua.