Kylläpäs tämä selvinpäin oleminen jaksaa ilahduttaa. Tänään oli hyvin lähellä, etten alkuillasta siemaillut yhtä alkoholiannosta, mutta päätin pienen itseni kanssa väittelyn seurauksena jättää siiderin väliin, ja nyt en voisi olla tyytyväisempi. On vallan palkitsevaa huomata viihtyvänsä kännisissä porukoissa, vaikka ei ole yhtä estottomalla ja riemukkaalla tasolla kuin muut. Silti turhat varotoimet oman käytöksen suhteen karisevat, kun kaikki ympärillä möykkäävät ja riehuvat vailla huolen häivää. Vaikka unirytmini nyt menikin vinksin vonksin, pystyn huomenna pyöräilemään ja kahvakuulailemaan vailla pelkoa siitä, että tänään siemaillut juomat alentaisivat suorituskykyäni. Uskon myös tappavien maanantaiahdistusten pikkuhuljaa tasoittuvan, vaikka niiden ydin sijaitseekin työpaikassa.
Joten ensi kerralla kun tekee mieli narauttaa siideri auki, muistapa nämä, future me! Kohta on kuukausi täynnä. Se antanee tarpeeksi huolestuttavan kuvan kesäisestä alkoholinkäytöstäni, että hikiset neljä viikkoa humalattomana saa mut näin ylpeäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä kuuluu?