JES! Kohta julkaisen ekan kirja-arvostelun sitten toukokuun. Olen väsännyt tekstiä kahtena iltana ja pyöritellyt mielessäni useamman kuukauden. En sentään tätä nimenomaista kirjoitusta, mutta ajatusta siitä, että jotain on kirjoitettava. Olen todella kiitollinen siitä, etten sittenkään halunnut laittaa koko kirjablogia jäihin.
Lauantaina oli juuri niin upeaa ja mahtavaa ja hilpeää kuin odotinkin. Molemmat siskot liittyivät ilahduttavaa kyllä seuraan, keikat olivat poukkoilevan hauskat, ja tämänhetkinen lempityyppini soitteli levyjä pilkkuun asti. Koko viikonlopun yllä leijailee nyt jälkeenpäin ajateltuna taianomainen utu, josta voin kiittää mainittua dj:tä. Menin sunnuntaina nukkumaan kymmeneltä aamulla ja palasin kotiin yli kaksitoista tuntia myöhemmin täysin epätodellisessa tilassa. Olen onnistunut palauttamaan unirytmin raiteilleen, mutta ajatukseni leijailevat edelleen menneessä. Vaikka oli huikeaa, on pakko todeta, että toiseen ihmiseen kiintyminen ei aina ole hirveän mieluisaa. Tai on, samalla kun ei ole. Joskus manaan tätä tunteellista puoltani, joka saa uiskentelemaan ihan liian syvissä vesissä.
Lämmitän sisintäni nyt sitten niiden keinojen avulla, jotka on saatavilla. Raakakaakaojauhe ja mantelimaito ovat uudet lempparini, jotka eivät kaipaa seuraukseen mitään makeutusta. Jouluisemman muunnelman voisi kardemumman ja kanelin avulla kehitellä, mutta vielä tämä riisuttu versio pitää mut onnessani. Kakkosena tulevat kaikki kuukausien aikana haalimani teelajikkeet, joista todella aidosti tykästynyt olen ainoastaan licorice&cinnamoniin sen makujen tummuuden johdosta. Kahvihimoni alkavat pikkuhiljaa talttua - on jo aikakin näin kolmen kuukauden sinnittelyn jälkeen - mutta teen pehmoisuus ei vieläkään tee täyttä tehtäväänsä. Olen silti toiveikas ja uskon, että alan piakkoin rakastaa tätä tähän mennessä ajoittain suorastaan tympeältä ja tylsältä tuntunutta kahvin korviketta.
Tästä tulee nyt ankea valitusvirsi, mutta olipa harmillista, että ensin odotan täpinöissä Solsidanin tekijöiden uutta sarjaa, enkä ekan jakson aikana naurahda tai edes hymyile kertaakaan. Mutta ehkä on vain hyväksi, ettei iltoihini ujuttaudu vielä yhtä aikasyöppöä kaiken turhanpäiväisen datailun ja haahuilun lisäksi. Lukeminen olkoot pääajanviettotapani tästä lähtien, ja tietysti napostelu sen aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä kuuluu?