Ihana sadepäivä. Ihana vapaapäivä, joka on vihdoin ja viimein, kaiken ruikuttamiseni jälkeen, yksi kahdesta peräkkäisestä. Jos olen tämänkin jälkeen hermoraunio heti kun palaan töihin, en usko minkään auttavan. Siinä tapauksessa joudun yksinkertaisesti asennoitumaan siten, että edessä on muutama rankempi kuukausi ja että välillä stressaan itseni itkun partaalle. Mutta en usko, että kesällä mikään voi olla kovin pahasti.
Olen taas haalinut koko kämpän täyteen kirjoja, niin henkistä kasvua käsitteleviä opuksia kuin hömppäromaanejakin. Eilen löysin niin kutkuttavan paksukaisen, että aion tänään matkata Sellon kirjastoon ihan vain saadakseni rauhassa uppoutua siihen. Kotona pompin kuitenkin adhd-päissäni edestakaisin tietokoneen ja sängyn väliä ja jumiudun musiikin hypnotisoivaan maailmaan vähän väliä, joten keskeytyksettömästä lukemisesta ei tule mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä kuuluu?